YT-laki uudistuu – vai uudistuuko sittenkään?
August 20, 2019
0

YT –kirjainpari, joka usein nostattaa hikikarpalot pintaan. Kun yhtiö tiedottaa, että YT:t ovat alkamassa, tarkoittaa se monesti lähinnä irtisanomisia ja työttömyyttä. Yhteistoimintalain (Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 334/2007) tarkoitus on kuitenkin alun perin ollut kauniimpi; lain pyrkimyksenä on edistää yrityksen ja sen henkilöstön välisiä vuorovaikutuksellisia yhteistoimintamenettelyjä. Lain tavoitteena on muun muassa kehittää yrityksen toimintaa ja työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa yrityksessä tehtäviin päätöksiin. Hyviä päämääriä. Yleinen mielipide kuitenkin on, että nykyisellään lain tavoittelemat päämäärät eivät toteudu. Nykyinen YT-laki on koettu sekä työntekijä- että työnantajapuolella toimimattomaksi, ja se mielletään lähinnä irtisanomislaiksi. Tämän vuoksi on suunnitelmissa uudistaa yhteistoimintalaki kokonaisuudessaan.

Työryhmä asettamaan suuntaviivoja uudelle YT-laille

Työ- ja elinkeinoministeriö asetti 20.12.2018 työryhmän pohtimaan nykyisen YT-lain muutostarpeita ja suuntaviivat uudelle laille. Työryhmän väliraportti julkaistiin 19.6.2019, ja raportti on nyt kommenttikierroksella. YT-lain uudistustarve on huomioitu myös uuden hallituksen toimesta, sillä pääministeri Antti Rinteen hallitusohjelmassa tuodaan esiin tavoite lain uudistamisesta. Ohjelman kirjauksen mukaan yhteistoimintasääntely uudistetaan rakenteellisesti ja sisällöllisesti työnantajan ja henkilöstön välisen luottamuksen parantamiseksi. Hallituksen esityksen muodossa laaditun mietinnön on tarkoitus valmistua maaliskuun 2020 loppuun mennessä.

Työryhmän mietintö pohjautuu TEM:in tilaamaan selvitykseen YT-lain toimivuudesta vuodelta 2018. Selvityksessä tehtiin osittain jopa radikaaleiksi miellettyjä ehdotuksia YT-lain uudistamisesta. Muun muassa ehdotus YT-lain soveltamisesta aiempaa pienempiin yrityksiin jakoi mielipiteitä. Selvityksen mukaan uutta YT-lakia voitaisiin soveltaa yli kymmenen hengen yrityksissä, kun nykyisen lain soveltamisalaraja on 20 työntekijää. TEM:in asettaman työryhmän mietinnössä otetaan etäisyyttä selvityksen kannattamiin rohkeisiin muutosehdotuksiin, eikä raportissa esitetä moniakaan konkreettisia toimenpiteitä lain uudistamiseksi. Vaikuttaisi siltä, että työryhmällä on ollut vaikeuksia löytää yksimielisyyttä YT-sääntelyn kehityssuunnasta.

Fokus lopputulokseen ja enemmän sopimusvapautta

Mietinnön keskeinen viesti on, että uudessa YT-laissa tulisi luopua monimutkaisista menettelytapaohjeista, joista nykyistä YT-lakia on kritisoitu. Uudesta laista suunnitellaan yleisluontoisempaa ja yksinkertaisempaa. Työryhmä tuo esiin, että sääntelyllä yleisemminkin voitaisiin keskittyä menettelyiden lopputuloksiin, eikä niiden muotovaatimuksiin. Tämä tavoite voidaan nähdä hyvänä, sillä nykyinen YT-laki on koettu turhan teknisenä ja yksityiskohtaisena. Yleisluontoisuus ja yksinkertaisemmat menettelysäännökset saavat varmasti kannatusta työmarkkinoilla.

Lisäksi työryhmä esittää, että uudistuksen myötä annettaisiin enemmän vapautta sopia siitä, kuinka yhteistoiminta käytännössä toteutetaan. Yhteistoiminnasta sopiminen voitaisiin jatkossa tehdä yhteistoimintasopimuksella, joko valtakunnallisessa työehtosopimuksessa tai paikallisesti sopimalla työnantajan ja henkilöstön välillä. Yhteistoimintasopimuksella työnantaja ja työntekijä voisivat yhdessä kehittää itselleen sopivimmat tavat toteuttaa vuoropuhelua. Tämä uusi yhteistoimintamuoto voisi sujuvoittaa vuoropuhelua nykyiseen, turhan tekniseksi koettuun, prosessiin verrattuna.

Paljon avoimia kysymyksiä

Aiemmin julkaistu selvitys nykyisen YT-lain toimivuudesta puolsi YT-lain soveltamisalarajan alentamista kymmeneen työntekijään sekä muutostilanteiden sääntelyn, mukaan lukien irtisanomissääntelyn, siirtämistä työsopimuslakiin. Työryhmän mietintö ei ottanut kumpaankaan kysymykseen selkeää kantaa, mikä on hieman yllättävää. Mietinnössä todetaan, että jatkossakin voitaisiin noudattaa jotakin soveltamisalarajaa, mutta vaihtoehtona olisi siirtyä porrastettuun malliin, jossa työnantajan velvoitteet lisääntyisivät yrityskoon kasvaessa. Muutostilanteiden sääntely ehdotetaan siirrettäväksi osaksi työsopimuslakia, tai vaihtoehtoisesti muotoiltavaksi omaksi kokonaisuudekseen uudessa YT-laissa.

Työryhmän loppuraportti julkaistaan hallituksen esityksen muodossa viimeistään 31.3.2020. Vielä tässä vaiheessa moni keskeinen kysymys on auki, ja näihin työryhmän tulee löytää konsensus ennen loppuraporttia. Joustavuus ja laajempi vapaus sopia yhteistoiminnasta työpaikoilla lupaavat hyvää, mutta työryhmällä on vielä merkittäviä kysymyksiä ratkaistavanaan. Nähtäväksi jää, ehdottaako työryhmä maaliskuussa 2020 mitään varsinaisia uudistuksia YT-lakiin, vai jääkö lain uudistus pintapuoleiseksi.

 

Heidi Kärki
Senior Associate at Hannes Snellman

Karin Cederlöf
Associate Trainee at Hannes Snellman

Leave a Reply