Tax
Brexit nyt tai myöhemmin – mihin verovaikutuksiin tulisi varautua?
March 13, 2019
0

Iso-Britannian ja EU:n välinen neuvotteluaika EU-erosopimuksen voimaan saattamiseksi päättyy 29.3.2019. Mikäli erosopimusta ei saada aikaiseksi tai neuvotteluaikaa ei lykätä, eikä Iso-Britannia myöskään peru eroilmoitusta, Britanniasta tulee 30.3.2019 lukien EU:n ulkopuolinen valtio. Sopimuksettomassa tilassa Iso-Britanniaa eivät sido EU-lainsäädäntö tai EU:n solmimat kauppasopimukset. Vaikka kova brexit ei tapahtuisi nyt, erosopimus tai neuvottelujen lykkääminen vain siirtävät Iso-Britannian statuksen muuttumista parin vuoden päähän.

Brexitin toteutuessa nyt tai myöhemmin käytännön vaikutuksia ovat muun maussa yhtiöiden Suomen ja Iso-Britannian välisten tavara- ja palvelukaupan arvonlisäveroraportointimuutokset, muutokset tullikäytäntöihin ja mahdollisesti lisääntyvät kustannukset tullimaksujen muodossa. Vähintä, mitä yritykset voisivat nyt tehdä, on, että he tarkistavat, mitä on sovittu rajat ylittävistä kuljetuksista, varastoinnista ja toimituslausekkeista sekä kenellä on tällä hetkellä vastuu mahdollisista veroista ja maksuista maahantuotaessa tavaraa Suomessa tai Isossa-Britanniassa. Useat yritykset ovat varautuneet brexitiin varastoitavien tuotteiden määrää kasvattamalla Suomessa ja Isossa-Britanniassa.

Isossa-Britanniassa on jo tarjolla helpotuksia mahdollisen kovan brexitin toteutuessa, mutta suositeltavaa on miettiä laajemmin mitä eri verovaikutuksia muutoksella on.

Iso-Britannian yksinkertaistettu siirtymäajan tullimenettely

Iso-Britannia on valmistautunut kovan brexitin vaikutuksiin säätämällä maahantuontia keventävän siirtymäajan tullimenettelyn, TSP:n (Transitional Simplified Procedures). TSP on näillä näkymin voimassa yhden vuoden ajan, mutta sitä on mahdollista tarvittaessa pidentää. Saadakseen menettelyn hyödyt käyttöönsä maahantuojan tulee rekisteröityä TSP-ohjelmaan ja täyttää seuraavat edellytykset: sillä tulee olla EORI numero, sen tulee olla sijoittautunut Iso-Britanniaan ja sen tulee harjoittaa tavaroiden tuontia EU:n alueelta Britanniaan. TSP:n etuna on tavaroiden kevyempi tullikäsittely, kun osa tulli-ilmoitukseen vaadittavasta informaatiosta voidaan antaa vasta tavaroiden saapumisen jälkeen ja tullauksesta aiheutuvien verojen ja maksujen suorittamasta on mahdollista lykätä kuukaudella tuontihetkestä alkaen.

Tullimaksut

Kovan brexitin myötä yritysten on varauduttava mahdollisiin tullitariffien muutoksiin Britannian päässä. EU:n alueella on käytössä yhteinen tullitariffi (Common Custom Tariff). Brexitin myötä Britannian hallitus voi määrittää kuitenkin itse tulliensa määrät. Myös tullinimikkeet ovat yhtenäiset EU:n tasolla, jolloin Britannian hallituksella on mahdollista jatkossa muuttaa niitäkin koskevia käytäntöjään. Britannian hallitus on aiemmin ilmoittanut, ettei sillä ole tarkoituksena välittömästi muuttaa tavaroiden tullinimikkeitä nykyisestä EU:n kanssa yhtenäisestä järjestelmästä poikkeavaksi. [1]

Suomessa maahantuontiin sovelletaan jatkossa EU:n yhteistä tullitariffia. Maahantuojien on hyvä varautua ennakolta Suomessakin mahdollisiin ruuhkiin tullausprosesseissa. Lähtökohtaisesti Tulli ei anna tavaroita koskevaa luovutuspäätöstä eikä luovuta tavaroita ennen kuin vaadittavat tuonti-ilmoitukset on annettu ja tullit ja maksut on suoritettu. Tullin luottoasiakkaana on kuitenkin mahdollista saada tavarat haltuun luovutuspäätöksellä ennen kuin verot ja maksut ovat suoritettu. Tämän vuoksi Britanniasta tuontia harjoittavien maahantuojien kannattaakin jatkossa harkita luottoasiakkuuden hakemista.  Kaikkien tullirajat ylittävää kauppaa harjoittavien yhtiöiden tulee hakea Tullilta myös EORI-numero, jota käytetään tunnisteena useimmissa tulli-ilmoituksissa.

Isossa-Britanniassa maahantuonnin arvonlisäveron raportointi alv-ilmoituksella?

Iso-Britannian muuttuessa kolmannen valtion asemaan arvonlisäveroraportointi muuttuu tavarakaupan osalta maahantuonnin ja viennin raportoinniksi. Suomessa maahantuonnin arvonlisävero maksetaan tai vähintäänkin raportoidaan joko Verohallinnolle tai Tullille sen mukaan, onko maahantuoja Suomessa arvonlisäverovelvollisten rekisterissä vai ei.  Jos yritys on Suomessa arvonlisäverovelvollisten rekisterissä, suurin muutos arvonlisäverotuksen kohdalla on se, että maahantuonnin arvonlisäverot tulee raportoida eri arvonlisäveroilmoituksen kohdassa kuin mitä aiemmin tavaraostot raportoitiin Isosta-Britanniasta. Muutoksella ei ole siis kassavirtavaikutusta. Tilanne on eri Iso-Britanniassa. Iso-Britanniassa hallitus onkin esittänyt mahdollisuutta arvonlisäverovelvollisten rekisteriin Britanniassa rekisteröidyille yhtiöille ilmoittaa verojen osuus arvonlisäveroilmoituksella sen sijaan, että ne ilmoitettaisiin ja maksettaisiin paikalliselle tullille.

Muita arvonlisäverokysymyksiä

Brexitillä voi olla vaikutusta myös ns. vähäarvoisiin pakettilähetyksiin. EU:sta Britanniaan saapuviin pakettilähetyksiin ei jatkossa sovellettaisi vähäarvoisten lähetysten nykyistä verovapautusmenettelyä (Low Value Consignment Relief). Sellaisten pakettilähetysten osalta, joiden arvo on enintään 135 Englannin puntaa Britannian hallituksen antama ohjeistus mahdollistaa arvonlisäveron maksuvelvollisuuden vyöryttämisen ulkomaiselle lähetyksen lähettäjälle. Tällaisessa tilanteessa paketin lähettävän yrityksen tulisi rekisteröityä verkossa HM Revenue & Customs (HMRC) palveluun, jonka kautta vero suoritetaan. Palveluun on voinut rekisteröityä vuoden 2019 alusta alkaen. Lähetyksen arvon ylittäessä 135 Englannin puntaa arvonlisäveron osuuden suorittaa paketin vastaanottaja Isossa-Britanniassa.

Alv-palautusjärjestelmän osalta on hyvä varautua mahdollisiin muutoksiin. Nykyisessä tilanteessa jäsenvaltioon sijoittautuneet verovelvolliset ovat voineet pyytää jäsenvaltiota, johon ne eivät ole sijoittautuneet eivätkä alv-rekisteröityneet, palauttamaan siellä maksetun arvonlisäveron osuuden unionin sähköisen järjestelmän kautta. Vielä ei ole varmuutta siitä, millaista alv-palautusten järjestelmää Iso-Britannia tulee jatkossa soveltamaan.

Vaikutukset välittömiin veroihin

Iso-Britannian eron Euroopan unionista ei pitäisi suoraan vaikuttaa Suomen ja Britannian välisen verosopimuksen voimassaoloon, vaan se lähtökohtaisesti pysyisi voimassa myös brexitin jälkeen. Verosopimuksesta voikin tulla vielä aiempaa merkittävämpi instrumentti, varsinkin jos kovan brexitin myötä Iso-Britannia ei enää sovella emo-tytäryhtiödirektiiviä tai yritysjärjestelydirektiiviä 30.3.2019 lähtien. EU-oikeuden mahdollisen soveltumattomuuden luoma sääntelyllinen aukko aiheuttaa oikeustilaan epävarmuutta sekä tulkintatilanteita, joissa voitaisiin tukeutua kansallisten lakien ja verosopimusten säännöksiin. Suomen ja Iso-Britannian välisessä verosopimuksessa on säännelty muun muassa maiden välisestä lähdeverotuksesta, mutta jatkossa hyödylliseksi säännökseksi voi nousta myös syrjintäkieltoa koskeva artikla, joka kieltää toisen sopijavaltion asukkaan tai yrityksen verotuksellisesti ankaramman kohtelun verrattuna toisen sopijavaltion vastaavan oikeussubjektin saamaan kohteluun. On myös syytä huomioida, että sinänsä Suomella tai Iso-Britannialla on myös mahdollisuus irtisanoa maiden välinen verosopimus; kuten Suomi on aiemmin toiminut Portugalin kanssa tehdyn verosopimuksen osalta.

Huomionarvoista on lisäksi se, että kovan brexitin myötä Britanniaa ei sido veronkiertodirektiivi (ATAD), jonka osalta on vielä avoinna, minkä sisältöisenä Britannia tulee säätämään omat vastaavat säännöksensä ja millaisia ratkaisuja se tulee tekemään lisätäkseen houkuttelevuuttaan markkinoilla. On mahdollista, että sääntely tulee olemaan direktiivin vastaavaa kevyempää, mikä voisi osaltaan toisaalta houkutella sijoittautumaan Britanniaan mutta aiheuttaa myös tarpeen arvioida uudelleen mahdollisuutta vedota verosopimusetuihin.

ETA-alueen ulkopuolelle sijoittautuneet vakuutusyhtiöt

Kovan brexitin johdosta Britanniasta tulee kolmas maa, jonka vakuutusyhtiöiltä edellytetään sosiaali- ja terveysministeriön myöntämää toimilupaa ennen kuin yhtiö voi harjoittaa Suomessa vakuutustoimintaa. Kyseisen toimiluvan saamiseksi yhtiön on perustettava Suomeen edustusto. Ulkomainen ETA-vakuutusyhtiö voi sen sijaan harjoittaa ulkomaisesta toimipaikasta käsin Suomessa vakuutuspalvelujen vapaata tarjontaa, jolloin sillä tulee olla Suomessa ainoastaan veroedustaja.

Britanniaan sijoittautuneiden vakuutusyhtiöiden muuttuva status saattaa laukaista vakuutusmaksuverovelvollisuuden suomalaisille vakuutuksenottajille itselleen, sillä vakuutuksenottaja on vakuutusmaksuverovelvollinen sellaisesta vakuutusmaksusta, joka suoritetaan ETA-alueen ulkopuolelle sijoittautuneelle vakuutuksenantajalle, joka ei harjoita vakuutusliikettä Suomessa eli jolla ei ole Suomessa edustustoa. Jos Britannia ei pysy ETA:n jäsenenä, tällöin brexitin jälkeisessä tilanteessa suomalaisen yrityksen on ilmoittauduttava vakuutusmaksuverovelvolliseksi sen ottaessa Britanniasta vakuutuksen, jolla vakuutetaan Suomessa olevaa omaisuutta.

[1] UK Gov. Classifying your goods in the UK Trade Tariff if there’s no Brexit deal

 

Paula Laakso
Associate at Hannes Snellman

 

Piia Ahonen
Specialist Partner at Hannes Snellman

 

Harri Vehviläinen
Counsel at Hannes Snellman

Leave a Reply