Teknologiasektorin kilpailuvalvonta tiivistyy – mutta miten valvoa lohkoketjuja?
August 7, 2018
0

Teknologiasektorin merkitys kansantalouksille on vuosituhannen vaihteen jälkeen muuttunut merkittävästi, ja luonnollisena seurauksena myös kilpailuviranomaiset ovat siirtäneet voimavarojaan teknologiatoimialojen kilpailuvalvontaan. Viimeisimpänä esimerkkinä on EU:n kilpailuviranomaisen kuluvan vuoden heinäkuussa määräämä 4,34 miljardin euron sakko Googlelle kilpailusäännösten rikkomisesta. Kilpailuviranomaisen mukaan Google väärinkäytti määräävää markkina-asemaa muun muassa vaatimalla Android-laitevalmistajia esiasentamaan myymiinsä laitteisiin Googlen hakukone- ja selainsovelluksia. Google ilmoitti jo samana päivänä päätöksen saatuaan valittavansa ratkaisusta EU:n tuomioistuimelle.

Vastaavia kilpailuviranomaisten ja teknologiasektorin toimijoiden yhteenottoja tultaneen näkemään jatkossakin. Yksi uusimmista digitaalisen aikakauden teknologioista, jolla ennakoidaan olevan merkittäviä eri toimialoja ja markkinoita muuttavia vaikutuksia, ovat niin kutsutut lohkoketjut tai hajautetun tilikirjan teknologiat (ns. blockchain tai distributed ledger technologies). Tunnetuin esimerkki lienee hieman arveluttavaakin mainetta kerännyt Bitcoin-teknologia. Jos lohkoketjut eivät vielä ole tulleet tutuiksi, niillä tarkoitetaan – vahvasti yksinkertaistaen – usealle käyttäjälle hajautettuja tietokantoja, joihin tietoa voidaan tallentaa aikajärjestyksessä siten, ettei kerran tallennettua tietoa voida enää muuttaa vaan siihen voidaan vain lisätä uutta tietoa. Kun näin muodostuva tietokanta on samansisältöisenä hajautettuna usealle toisistaan riippumattomalle taholle, voidaan tietoa tallentaa varmalla tavalla, ja merkintöihin sekä niiden pysyvyyteen voidaan myös luottaa.

Start-upien lisäksi monet perinteisemmätkin toimijat, kuten IBM, Microsoft ja EY, ovat ryhtyneet kehittämään omia lohkoketjuteknologioitaan ja niiden pohjalle rakentuvia palveluita. Lähivuosina voidaankin odottaa runsaasti uusia lohkoketjuja hyödyntäviä palveluita. Suomessa vuoden 2019 alusta asunto-osakkeet tullaan siirtämään vaiheittain lohkoketjulla toimivalle järjestelmälle ja Ruotsissa pilotoidaan paraikaa järjestelmää, jossa kiinteistöjen kaupat voidaan toteuttaa täysin digitaalisesti lohkoketjuympäristössä.

Kilpailuoikeuden soveltamisen kannalta lohkoketjut tuovat mukanaan varsin mielenkiintoisia kysymyksiä riippuen luonnollisesti siitä, millaisessa liiketoiminnassa lohkoketjua hyödynnetään. Esimerkiksi:

• Tietojenvaihto. Lohkoketjuun perustuvassa sovelluksessa tyypillisesti kaikilla järjestelmän käyttäjillä on samat tiedot kaikista lohkoketjuun kirjatuista asioista. Mikäli keskenään kilpailevat yritykset käyttävät samaa lohkoketjujärjestelmää, se voisi mahdollisesti antaa niille reaaliaikaista ja/tai tarkkaa tietoa muiden kilpailijoiden toiminnasta. Jos lohkoketjussa jaetusta tiedosta voisi tehdä päätelmiä kilpailijoiden kilpailukäyttäytymisestä, voisi siitä seurata kilpailun rajoittumista.

• Yhteistyö lohkoketjujen kehittämisessä. Lohkoketjujen kehittämiseksi on muodostettu erilaisia yhteenliittymiä standardien kehittämiseksi ja tehokkuushyötyjen sekä muiden synergioiden saavuttamiseksi. Esimerkiksi finanssialan toimijoista koostuva R3-konsortio kehittää Corda-järjestelmää muun muassa pankkien välisen rahansiirron tehostamiseksi. Standardointiyhteistyöhön on olemassa jo kattavasti kilpailuviranomaisten ohjeistusta, joskin lohkoketjujen osalta tarkkuutta voi edellyttää muun muassa yllä käsiteltyjen tietojenvaihtokysymysten hallinta niin standardointityön aikana kuin itse standardoitavissa lohkoketjuteknologioissa.

• Markkinan määrittely. Jotta elinkeinonharjoittajan voitaisiin katsoa yksin tai yhdessä muiden elinkeinonharjoittajien kanssa syyllistyneen määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön, olisi ensin määriteltävä ne relevantit markkinat, joilla yritys on määräävässä asemassa. Mutta miten käytännössä määritellä ne markkinat, joille lohkoketjuun perustuva liiketoiminta kuuluu? Vastaus kysymykseen riippuu aina tarkasteltavana olevasta menettelystä ja markkinaympäristöstä. Yksi soveltuva lähestymistapa voisi olla lohkoketjuteknologian tarjoaman palvelun tai funktion kautta. Esimerkiksi tällä hetkellä tunnetuin ja samalla myös markkina-arvoltaan suurin lohkoketju Bitcoin (122 miljardia yhdysvaltain dollaria kirjoitushetkellä) tarjoaa käytännössä hajautetun järjestelmän arvon lähetykseen, vastaanottamiseen ja säilyttämiseen. Myös useita muita vastaavia lohkoketjuun perustuvia palveluita on saatavilla. Kuuluvatko ne samalle markkinalle Bitcoinin kanssa? Entä voitaisiinko esimerkiksi Bitcoinin katsoa kilpailevan perinteisten rahansiirtopalveluiden kanssa? Lohkoketjuun perustuviin palveluihin liittyy myös usein merkittäviä positiivisia verkostovaikutuksia (= käyttäjien lukumäärän lisääntyminen lisää kaikkien käyttäjien palvelusta saamaa hyötyä), jotka tulisi huomioida niin markkinaa määriteltäessä kuin markkinavoimaa arvioitaessa. Nämä kysymykset ovat luonnollisesti tuttuja jo monilta muilta toimialoilta ja tuomioistuinten jo vahvistamat periaatteet markkinamäärittelyyn ovat käyttökelpoisia myös lohkoketjua hyödyntävillä toimialoilla. Käytännön haasteena on asianmukaisesti huomioida lohkoketjua hyödyntävän liiketoimintaympäristön erityispiirteet.

• Vastuutahojen tunnistaminen. Lohkoketju ja sen päälle rakentuva palvelu voi olla yksittäisen yrityksen tai yritysten yhteenliittymän laatima ja ylläpitämä (ns. yksityiset lohkoketjut), jolloin mahdollisten kilpailurikkomuksesta vastaavien tahojen tunnistaminen on yksinkertaista. Sen sijaan ns. julkisissa lohkoketjuissa tavanomainen piirre on se, ettei yksittäisellä elinkeinonharjoittajalla tai edes rajatulla joukolla elinkeinonharjoittajia ole välttämättä ainakaan suoraa kykyä vaikuttaa palvelun sisältöön ja ehtoihin sen jälkeen, kun palvelu on otettu yleisemmin käyttöön. Jos tällaiseen lohkoketjua hyödyntävään palveluun liittyisi markkinoita vääristäviä vaikutuksia esimerkiksi palveluun pääsyn, sen mahdollistaman läpinäkyvyyden tai muun syyn johdosta, kilpailuvalvonnassa tulisi kyetä tunnistamaan yksittäiset elinkeinonharjoittajat, joihin kohdistaa kielto- ja sakkovaatimuksia. Yhdysvalloissa valuuttamarkkinoiden toimintaa valvovat viranomaiset ovat aloittaneet tutkinnan Bitcoiniin kohdistuneesta mahdollisesta hintamanipulaatiosta, ja tämän tutkinnan edetessä saanemme lisää selvyyttä siihen, miten tehokkaasti valvontaviranomaiset kykenevät selvittämään julkiseen lohkoketjuun perustuvan palvelun osallisia ja niiden menettelyjä.

Lohkoketjuihin perustuvien palveluiden yleistyessä lienee vain ajan kysymys, milloin kilpailuviranomaisten tutkittavaksi tulee kartelli- tai määräävän aseman väärinkäyttöepäily tällaista teknologiaa hyödyntävään liiketoimintaan liittyen. On jo nähtävissä, että lohkoketjuihin liittyvien erityispiirteiden vuoksi tällaisiin selvityksiin tulee liittymään laaja joukko tulkinnanvaraisia seikkoja. Jotta tilanne ei eskaloituisi lohkoketjua hyödyntävän yrityksen ja kilpailuviranomaisen välillä, tulisi yrityksen jo varhain ennakoida tulevaa valvontakäytäntöä ja ryhtyä rakentamaan liiketoimintamalleja, jotka ovat kilpailuoikeudellisesti kestäviä myös tulevaisuudessa. Tämä vaatii sekä kilpailujuridiikan että teknologian syväosaamista ja yhdistämistä hyvissä ajoin liiketoiminnan strategiatyöhön.

 

Mikko Huimala
Partner at Hannes Snellman

 

Patrik Johansson
Associate Trainee at Hannes Snellman