Yrityksetkin ovat kansalaisia?
June 27, 2018
0

 Teksti julkaistu alun perin Directors’ Institute Finlandin kumppaniblogissa.

Yhteiskuntakeskustelussa painotetaan yritysten ja yrittäjyyden tärkeyttä ja keskustelussa korostetaan usein yritysten laajempaa yhteiskuntavastuuta. Yrityksillä onkin monia yhteiskunnan ja lainsäädännön asettamia velvollisuuksia. Velvollisuuksien vastapainona ovat kuitenkin oikeudet. Mitä oikeuksia yrityksillä pitäisi yhteiskunnassamme olla ja millaisilla edellytyksillä?

Eikö yrityksillä ole samoja oikeuksia kuin yksityisillä? 

Yritys on usein yhden tai useamman henkilön tiettyä tarkoitusta/toimintaa varten perustama kokonaisuus. Yritysten on toiminnassaan tietysti noudatettava lakia ja kunnioitettava kansalaisten perusoikeuksia. Olisi toki merkillistä, jos yksityiset henkilöt voisivat yleisesti välttää lain asettamia, tiettyyn toimintaan liittyviä velvollisuuksia, perustamalla yhtiön.

Onko toisaalta perusteltua väittää, ettei yrityksillä lähtökohtaisesti olisi myös samoja oikeuksia kuin niitä perustaneilla yksityisillä kansalaisilla?  Tähän kysymykseen on vastattu myönteisesti mm. USA:ssa, jossa asiasta on keskusteltu paljon (ks. esimerkiksi oikeustapaukset Citizens United v. FEC ja Burwell v. Hobby Lobby).

Minne katosi ”rule of law”?

Toimivan oikeusvaltion tunnusmerkistöön kuuluvat selkeä ja laadukas lainsäädäntö sekä tehokas oikeushallinto. Yrityksilläkin on oikeus vaatia, että oikeusvaltioperiaatteita noudatetaan ja ylläpidetään. Ja syystäkin – tämä on menestyvän yhteiskunnan ja elinkeinoelämän perusedellytyksiä.

Suomessa lainsäädännön laatua ja perustuslain tulkintaa on kritisoitu viime vuosina. Perustuslain on joskus väitetty toimivan lähinnä tärkeiden hankkeiden hidasteena, vaikka sen tarkoituksena on turvata kansalaisten – ja sitä kautta myös yritystoimintaan liittyvät – perusoikeudet. Yrityksillekin suunnitelmallisuus ja viranomaistoiminnan ennakoitavuus on keskeistä. Hallinnolliset prosessit kestävät kuitenkin usein suhteettoman pitkään ja lopputuloksen ennakoiminen osoittautuu käytännössä mahdottomaksi.

Suomessa vain harva yhtiö on toistaiseksi ilmaissut huolensa oikeusvaltion rapautumisesta, toisin kuin esimerkiksi USA:ssa, jossa yhtiöt ovat näkyvästi protestoineet hallinnon tekemiä, yhtiöiden toimintaan vaikuttavia lakimuutoksia vastaan. Pitäisikö yhteiskunnallisen keskustelun kautta oikeusvaltion ylläpitoon osallistumisen olla luonteva ja vahvempi osa yhtiöiden yhteiskuntavastuuta myös Suomessa?

Onko yhteiskuntavastuu myös velvollisuus?

Osakeyhtiölain mukaan osakeyhtiön tarkoitus on tuottaa osakkeenomistajilleen voittoa, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Suomessa moni yhtiö pyrkii kuitenkin vapaaehtoisesti ylittämään lainsäädännön asettamat vähimmäisvaatimukset ja vastaamaan yhteiskunnallisiin tarpeisiin. Yhteiskuntavastuun toteuttamisen on usein katsottu vaikuttavan positiivisesti yhtiön kilpailukykyyn, tuottoon ja arvoon. Yrityksen arvo on entistä enemmän sidoksissa yhtiön maineeseen.  Tätä taustaa vasten on syytä pohtia, onko yhteiskuntavastuusta tullut yrityksen velvollisuus ja onko se kaikissa olosuhteissa sopusoinnussa voitontuottamistarkoituksen kanssa?

Tämän kirjoituksen nostamista kysymyksistä keskustellaan Suomi Areenassa Porissa 18.7.2018 klo 16-17kaupungintalon pihalla. Mukana keskustelussa ovat liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner, pääsihteeri Tuija Brax, Terveystalo Oyj:n toimitusjohtaja Yrjö Närhinen ja laamanni Johan Aalto, keskustelua moderoi toimittaja Jussi-Pekka Rantanen.

 

Johan Aalto
Senior Partner at Hannes Snellman