Mihin kaikkeen kilpailusäännöt taipuvat tänään ja tulevaisuudessa
January 30, 2018
0

Sellaisina kuin me ne tunnemme, eurooppalaiset kilpailusäännöt ovat olleet voimassa jo reilu puoli vuosisataa. Vaikka säännökset ovatkin pitkälti pysyneet muuttumattomina, niiden soveltaminen on luonnollisesti kehittynyt ja soveltamisala laajentunut. Viime vuosina tässä kehityksessä ei ole nähty hidastumisen merkkejä, pikemminkin päinvastoin.

Nostamme seuraavassa esiin viimeaikaisia, keskustelua ja mielenkiintoa herättäneitä ratkaisuja, joissa kilpailunrikkomukseksi katsottu käytös ei välttämättä ole ollut entuudestaan aivan itsestään selvä esimerkki siitä, millaista kilpailua rajoittava yhteistyö tai käyttäytyminen voi olla. Samalla annamme parhaat arvauksemme siitä, minkälaiset markkinaympäristöt ja yritysten käyttäytyminen saattavat lähiaikoina nousta kilpailuviranomaisten mielenkiinnon kohteeksi.

Harhaanjohtavien/perustelemattomien tietojen levittäminen tarkoitukseltaan kilpailua rajoittavaa. Euroopan unionin tuomioistuin (”EUTI”) vahvisti 23.1.2018 ennakkoratkaisussaan Roche/Novartis (C-179/16), että kilpailevien yritysten välinen sopimus levittää harhaanjohtavaa tuotetietoa voi olla kilpailuoikeuden vastaista. Tapauksessa EUTI linjasi, että kilpailevia lääkkeitä myyvien yritysten menettely levittää harhaanjohtavaa tietoa toisen lääkkeen haittavaikutuksista, vaikka niistä ei ollut tieteellistä varmuutta, pyrkimyksenään vaikuttaa niin viranomaisiin, terveydenhuoltoalan ammattilaisiin kuin tavalliseen yleisöönkin on tarkoitukseltaan kilpailua rajoittavaa. EUTI:n linjauksen taustalla oli erityisesti sellaisen tiedon levittäminen, jonka tarkoituksena oli vähentää toisen lääkkeen kilpailupainetta sellaisten sairauksien hoidossa, joita lääkkeen myyntilupa ei kattanut, mutta joihin sitä yleisesti määrättiin.

Rataosuuden purkaminen määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä. Lokakuussa 2017 EU:n komissio katsoi Liettuan valtion rautatieyhtiön rajoittaneen kilpailua raiderahdin markkinoilla ja väärinkäyttäneen määräävää markkina-asemaansa, koska yhtiö oli purkanut Liettuan ja Latvian yhdistävän 19 kilometrin rataosuuden (AT.39813). Tämä esti komission mukaan rautatieyhtiön suurta asiakasta käyttämästä yhtiön kilpailijan palveluita. Päätöksestä on valitettu EU:n yleiseen tuomioistuimeen.

Omien palveluiden suosiminen kilpailijoiden yli määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä. Vaikka sinänsä kilpailuoikeudessa on ratkottu useita tapauksia liittyen vertikaalisesti integroituneen yrityksen hinnoitteluun liittyen, runsasta keskustelua herätti EU:n komission päätös kesäkuulta 2017 (AT.39740), jossa komissio määräsi Googlelle 2,42 miljardin euron sakot määräävän markkina-aseman käytöstä. Komissio katsoi, että vertikaalisesti integroitunut Google suosi omaa hintavertailupalveluaan kilpailijoiden vastaavien yli nostamalla oman palvelunsa hakutulosten kärkeen.

Urheilijoiden kilpaileviin urheilukisoihin osallistumisen sanktioiminen kilpailusääntöjen vastaista. Joulukuussa 2017 EU:n komissio myös päätyi siihen, että Kansainvälisen luisteluliiton säännöt, joiden perusteella liitto pystyy määräämään jopa elinikäisen kilpailukiellon urheilijalle, joka osallistuu Kansainvälisen luisteluliiton auktorisoimattomiin kilpailuihin, ovat EU:n kilpailuoikeuden vastaisia (AT.40208). Komissio perusteli tätä erityisesti sillä, että Kansainvälinen luisteluliitto pystyy asettamaan näitä seuraamuksia, vaikka muut kilpailut eivät vaaranna urheilun tavoitteita, kuten luistelijoiden terveyttä sekä sillä, että Kansainvälinen luisteluliitto pystyy ajamaan säännöillä omia kaupallisia intressejään ja estämään kilpailevia järjestäjiä panemaan pystyyn omia kilpailujaan.

Nämä ovat vain muutamia esimerkkejä siitä, mihin kilpailuoikeuden soveltamisala on viime aikoina ulottunut.

Mitä sitten tulevaisuudessa?

Kilpailu ja digitaalinen maailma. Vaikka digitalisaatiosta, big datasta, algoritmeista sekä kilpailuoikeuden ja tietosuojasääntelyn yhtymäkohdista on saatettu keskustella monen mielestä jo kyllästymiseenkin asti, kilpailuviranomaisten fokus tullee olemaan myös näissä teemoissa tulevina vuosina.

Big datan vaikutus markkinavoimaan tulee varmasti näkymään ja nousemaan tulevaisuudessa erityisesti yrityskauppavalvonnassa, mutta myös muissa kilpailuvalvonnan muodoissa. Esimerkiksi Saksan kilpailuviranomainen ilmoitti joulukuussa 2017 alustavan näkemyksensä, jonka mukaan yhteisöpalveluiden markkinoilla määräävässä asemassa oleva Facebook väärinkäyttää asemaansa asettamalla Facebookin käytön edellytykseksi rajaamattoman pääsyn tietoon, jota käyttäjistä kerätään kolmansien osapuolien internetsivuilta ja yhdistää tämän tiedon sitten Facebook-käyttäjän tiliin. Saksan kilpailuviranomainen perustelee tätä myös sillä, että tietojenkeruun laajuus ja muoto rikkovat eurooppalaisia tietosuojasäännöksiä. Myös EU:ssa on todettu kilpailusäännöillä olevan merkitys paremman tietosuojan täytäntöönpanossa.

Algoritmit ovat monen digitaalisen tuotteen kulmakivi. Ne voivat mahdollistaa kielletyn tietojenvaihdon tai muita kiellettyjä yhteistyön muotoja. EU:ssa on todettu, että viranomaisten tulee varmistaa, etteivät yritykset pysty pakenemaan kartellivastuutaan tietokoneohjelmien taakse ja että algoritmeihin sisään rakennettaisiin halu toimia kilpailusääntöjen puitteissa.

Valeuutiset. EU:n komissiolla on myös tällä hetkellä vireillä julkinen kuuleminen valeuutisista (Fake news and online disinformation). Tämä lienee myös kilpailuviranomaisten mielenkiinnon kohteena: internetmarkkinoilla sisältö ja sisällön laatu ovat tärkeitä kilpailun tekijöitä. Tähän viittaa tavallaan myös EUTI:n viimeviikkoinen ratkaisu asiassa Roche/Novartis.

Internetmyynti. Internetmyyntiin kohdistuvat monet vireillä olevat tutkimukset osoittavat, ettei kilpailuviranomaiset ole vielä valmiita jättämään tätä jakelukanavaa sivuun tutkinnoista.

Urheilusäännöt. Kuten joulukuinen EU:n komission päätös osoittaa, kilpailusäännöt pätevät myös urheilumaailmassa. On oletettavaa, että kilpailuviranomaiset ovat yhä enenevässä määrin kiinnostuneita tästä maailmasta talviolympialaisten vuonna. Esimerkiksi Saksan kilpailuviranomainen tutkii tällä hetkellä Kansainvälistä olympiakomiteaa ja Saksan olympiakonfederaatiota (Deutscher Olympischer Sportbund) määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä niiden asettaessa tiettyjä markkinointirajoituksia urheilijoille olympialaisten aikaan.

Mainittujen uudempien ilmiöiden rinnalla on luonnollisesti selvää, että kilpailuviranomaisten painopistealueena säilyy perinteiset kartellit ja kilpailijoiden välinen tietojenvaihto. Yritysten on kuitenkin hyvä pitää compliance-ohjelmia päivittäessään mielessä, että organisaation kouluttaminen tunnistamaan myös uudenlaisia markkinoiden toiminnan kannalta haitallisia toimintatapoja on jatkossa entistäkin keskeisempää.

 

Mikael Wahlbeck
Partner at Hannes Snellman

 

Mikko Huimala
Partner at Hannes Snellman

 

Jenni Heurlin
Associate at Hannes Snellman